Ratkiriemukas, radikaali ja rehellinen – elokuva, demokratia ja Eurooppa

Demokratia on tarina, jota täytyy kertoa yhä uudestaan.

Elokuva ei ole vain viihdettä. Se on kieli, jolla yhteiskunnat keskustelevat itsensä kanssa – peili, jonka kautta katsomme historiaa, nykyhetkeä ja unelmoimme tulevasta. Kotka Human Rights Film Festival ei ole vain elokuvien juhla, vaan myös kunnianosoitus demokratialle, sananvapaudelle ja rohkeudelle kertoa totuus.

Demokratia on tarina, jota täytyy kertoa yhä uudestaan.

Euroopassa olemme tottuneet ajattelemaan demokratiaa pysyvänä tilana. Mutta kuten historia on meille opettanut – ja nykyhetki muistuttaa – demokratia on jatkuvaa työtä. Se on keskustelua, erimielisyyttä, osallistumista ja ennen kaikkea: kuuntelemista. Elokuva antaa äänen niille, jotka muuten jäisivät kuulumattomiin. Se kysyy vaikeita kysymyksiä ja pakottaa meidät katsomaan myös sinne, minne ei muuten tekisi mieli katsoa.

Ratkiriemukkuus, radikaalius ja rehellisyys – elokuvan voima.

Elokuvalla on ainutlaatuinen kyky yhdistää ihmisiä. Nauru elokuvateatterissa tuntemattomien keskellä voi murtaa rajoja, joita politiikka ei koskaan ylitä. Samalla elokuva voi olla radikaali – se voi nostaa esiin vallan väärinkäyttöä, syrjintää, rasismia tai vaikkapa ilmastokriisiä. Mutta tärkeintä on rehellisyys: elokuva ei voi valehdella katsojalle. Aito tarina koskettaa. Ja juuri siinä piilee elokuvan yhteiskunnallinen voima.

Eurooppa on näyttämö, jossa elokuvan tehtävä korostuu.

Eurooppa on monimuotoinen, ristiriitainen ja jatkuvassa muutoksessa. Rajat eivät ole vain maantieteellisiä, vaan myös ideologisia. Elokuvan kautta voimme ylittää nämä rajat – ymmärtää paremmin toisiamme ja rakentaa solidaarisuutta. Festivaalit kuten KHRFF avaavat tilaa sille, että voimme katsoa toisiamme silmiin tarinoiden kautta. Silloin demokratia ei ole vain sana, vaan kokemus.

Kotkasta käsin maailmaan.

Kotka Human Rights Film Festival muistuttaa meitä siitä, että pieni kaupunki voi olla suurten keskustelujen näyttämö. Täällä puhutaan ihmisyydestä, oikeuksista ja toivosta. Täällä katsotaan elokuvia, mutta ennen kaikkea: täällä kuunnellaan. Kun istumme yhdessä pimeässä salissa ja katsomme valkokankaalle, emme ole vain yleisö – olemme osa muutosta.